Olemme saaneet lukea varsin tympeää veropopulismia viime aikoina aamupostista, joten pakko huomauttaa parista seikasta:
Kulttuurin ja liikunnan harrastusmahdollisuudet sekä koulut ovat avainasemassa, kun perheet pohtivat asuinpaikkakuntaansa. Luonnollisesti jokaisella on omat tärkeysjärjestyksensä, mutta romuttamalla musiikin tai kuvataiteiden harrastusmahdollisuudet nyt, tuhoamme oman kasvumme edellytyksiä samalla.
FCG:n selvitys kulttuurialan vaikutuksesta työllisyyteen ja julkiseen talouteen (2023) kertoo, että kulttuuriala työllisti v. 2021 71 800 henkilötyövuotta, kerrannaisvaikutukset mukaan lukien jopa 114 880 henkilötyövuotta. Kulttuurialan palkkasumma on jopa 4,9 miljardia euroa, josta yhteiskunta kerää vero- ja maksutuloja 3,2 miljardia euroa. Kokoluokka auttaa ymmärtämään, että kulttuuri ei ole pelkkä menoerä. Kulttuuri luo työpaikkoja ja verotuottoja, niin kulttuurinkäyttäjien (alv) kuin tuottajienkin (tulovero) osalta. Mikseivät kulttuurialojen verotulot kelpaa?
Kultuuri on myös yrittäjyyttä, sillä Suomessa on yli 17 000 kulttuurialan yritystä. Yksinyrittäjiä ja freelancereita on alalla runsaasti. Miksi kulttuurialan yrittäjyyttä ei arvosteta samalla tavalla kuin muita?
Ala tukee välillisesti monia muita ammatteja ja yrityksiä, esimerkiksi tapahtumajärjestäjiä, liikennettä ja ravintola-alaa. Silloin kun Hyvinkäällä asuvat ammattilaiset pyörittävät esimerkiksi Hyvinkään orkesterin konserttia, jää illasta reilu siivu verotuloja kaupunkiin, sekä kaupan päälle ilmastoystävällisiä elämyksiä ja kokemuksia meille ja vierailijoillemme.
Joten: Sinä, joka olet valmis pyyhkimään kulttuurin tuet pois budjetistamme. Tajuathan, että se näkyy miinuksina myös tulopuolella.
Photo by russn_fckr on Unsplash
Leave a Reply