Tilanne on nopeasti eskaloitunut koronaviruksen vuoksi, tilanteeseen olisi ollut hyvin vaikeaa varautua todella kauan etukäteen, siksi on ihan turha osoitella sormella ketään.
Toistaiseksi julkisuudessa on vaadittu kädenojennuksia yrittäjille, ja vähän lupailtukin, mutta puhe on halpaa. Kun oikeasti aletaan rahaa ja takauksia jakamaan, joutuukin moni pettymään. Erityisesti pienimmät yrittäjät.
Yrityksen kannalta tilanne on hankalimmillaan silloin kun se ei voi toimia, eli saada tuloja – samaan aikaan kun sen juoksevat menot eivät taukoa. Suurimmat juoksevat kulut useimmilla tulevat palkoista ja niiden sosiaali- ja eläkemaksuista, vuokrista ja vakuutuksista, sekä leasing tai muista tuotteista ja palveluista kuten autot, puhelimet jne.
En ota suoraan kantaa siihen, millä prosentilla esimerkiksi vuokria pitäisi laskea tällaisena aikana – mutta varmaa on se, että jos niitä kertyy velaksi, tai ne siirretään erääntymään myöhemmin, ei todellista ongelmaa ratkaista vaan siirretään. Jos asiakkaalta jää hiukset tässä kuussa leikkaamatta, hän ei leikkaa niitä ensi kuussa kahdesti. Siksi siis maksujen ja eräpäivien siirtäminen ei ole kestävä ratkaisu useimmille.
Liiketoiminnan jatkamisen kannalta ei ole kestävää myöskään myydä omaisuutta kassavajeen tilkitsemiseksi. Ensinnäkin nyt voi olla aika huono aika myydä – ja toisaalta liiketoiminnan jatkaminen vaikeutuu tai ei ole mahdollista koronan jälkeen, jos työvälineet puuttuvat. Varsin harvalla yrityksellä on varsinaisesti liikaa mitään varastossaan, josta olisi nyt kivutonta luopua.
Palkoista säästäminen, eli työntekijöiden lomauttaminen tai irtisanominen saattaa jostain tuntua työntekijän bussin alle heittämiseltä, mutta joissain tapauksissa se on ainut vaihtoehto. Tämä koskee myös kuntia: Kun kirjastot ovat valtioneuvoston asetuksella määrätty suljettaviksi, ei siellä tarvita työntekijöitäkään. Tiettyyn pisteeseen asti voidaan tehdä ylläpito- ja esimerkiksi siivoustehtäviä tyhjässäkin kirjastossa, mutta tilanteen pitkittyessä ei kaikkia aloja ja työpaikkoja voida varjella.
Yrityksillä kuten kotitalouksillakin olisi hyvä olla puskuria ns. “pahan päivän varalle” – mutta kylmä totuus on, että mitä pienempi yritys, sitä vähemmän sillä on ollut mahdollista varautua. En suostu syyllistämään ketään joilla ei ole kassassa kuukausien tuloja varalla, se on harvalle suuremmallekaan firmalle mahdollista.
Ainut mikä minua vähän lohduttaa yrittäjänä on, että tämä koskettaa nyt meitä kaikkia. Kukaan ei pääse naljailemaan tai hyötymään muiden kustannuksella – tärkeintä on nyt selvitä. Yhdessä.
valokuva: Photo by Mike Petrucci on Unsplash
Leave a Reply