Järjestimme vastikään lyhyen kävelyn Sveitsi-Härkävehmaalla, jossa kerron osanottajille kaavoituksen vaiheista liittyen alueen tulevaisuuteen. Hanke on ollut vireillä pitkälti jo vuodesta 2016, eli rakennushuuma on tässä välillä ehtinyt jo laantua, toisaalta välissä on ehtinyt tapahtua myös koronnousut, korona ja sota Ukrainassa. Alueen osayleiskaava on tullut voimaan, siitä tehtyjen valitusten kaaduttua oikeusasteissa.
Kaava on puiston ystäville melko lohduton. Varsin paljon rakennettavaa asuinkerrostaloa voisi kaavan mukaan tulla entisen koulun tontille, sekä hotellin parkkipaikalle, aivan suojelualueeseen kiinni.
Hotelli keskellä suojelualuetta on toki erikoinen ratkaisu, eikä sellaista tietenkään tänä päivänä sinne rakennettaisi. Aikansa tuotteena kuitenkin tällainen korpihotelli on tehty, joten on hyvä, että se pysyy toiminnassa ja elinvoimaisena. Monille turisteille se onkin kiinnostavalla paikalla. Ravintolasalin ikkunoista avautuvat upeat suomalaiset mäntymetsät, ja heti ulko-ovelta pääsee nauttimaan puhtaasta luonnosta.
Tätä luksusta varmaan haluttaisiin myydä myös tuleville asukkaille, mutta toisaalta mihin hintaan? Puisto kuuluu meille kaikille kaupunkilaisille, ilman, että sitä aletaan siivuttaa ja asuttaa. Rakentaminen aivan suojelurajaan kiinni kuluttaa puistoa väistämättä, ohuimmillaan suojellun metsän kaistaleeksi jäisi vain reilut 100 m. Mäntymetsässä se tarkoittaa sitä, että kerrostalojen seinät näkyvät kyllä toistensa ikkunoista. Puhumattakaan kävelijästä, joka kulkee niiden välistä.
Seuraavan valtuuston kokoonpano tulee ratkaisemaan asian, sillä oletettavasti alueen asemakaavat alkavat tippua käsittelyyn lähivuosina. Luulen, että vastustuksesta huolimatta, koko aluetta ei voida enää pelastaa, vaan on varauduttava jonkinasteisiin kompromisseihin rakentamisen suhteen.
Alueen ideakilpailun voittajatyössä entisen Härkävehmaan koulun tontille ja sen urheilukentälle tuli runsaasti kerrostaloja, joka muuttaisi koko alueen ilmettä radikaalisti.
Nykytilanteessa tontin etuosa on puistoaluetta ja koulun ala rakennusalaa. En näe sinänsä mitään syytä, miksei puretun rakennuksen tilalla voisi olla tulevaisuudessa uudisrakennus. Paljon nykyistä korkeampi rakentaminen muuttaisi näkymiä aika paljon, jota en toivo. Myös tontin etualan puistomaisuus ja vanhat männyt tulisi ehdottomasti säilyttää, vaikka koko alue onkin yleiskaavassa myönnetty mahdollisesti rakennettavaksi. Asemakaavavaiheessa on helpompi ottaa kantaa, miten tonttia jatkossa voisi hyödyntää. Rakentamisen suhteen olisin valmis tulemaan tässä koulun tontin osalta vastaan. Koska kuten todettua, en pidä realistisena, että valtuuston enemmistö kääntyisi sen taakse, ettei mitään rakennettaisi.
Härkävehmaan koulun tontti, sekä hotellin parkkipaikan lisäksi kaavassa muhii kolmaskin yllätys. Nimittäin entisen Sveitsin lukion rakennus. Rakennuksen kunnosta en itse osaa sanoa, toisten mukaan rakennus on sisäilmaongelmainen, toisten mukaan ei. Kaupunki ei kuitenkaan tarvitse rakennusta koulukäytössä, joten pelkään pahoin, että mitään asianmukaista käyttöä sille ei ole tulossa. Kaupunkihan on jo hakenut rakennukselle purkulupaa. Ainut syy, miksi koulu edelleen on paikallaan, on sen liikuntasali, jota lukion opiskelijat ovat tällä välin käyttäneet. Tarve poistuu, kun Hyvinkää areena lopulta valmistuu.
Sveitsin koulun tontti on melko suuri, se saattaa yllättää monia, mutta jos se kokonaisuudessaan muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, se tarkoittaa, että varsin paljon ihan metsääkin kaatuu tontilta. Näiden kaavojen suhteen on oltava tulevassa valtuustossa ja kaupunginhallituksessa tarkkana. Vaikka olisimme valmiita kompromisseihin, emme ole valmiita rakentamaan kerrostalohelvettiä kaupunkimme metsäisen kruunujalokiven helmaan.
Leave a Reply