Ilmastotekoja Hyvinkäällä

Koska yleensä vaaditaan konkreettisia ehdotuksia, eikä pelkkää julistamista (mikä on tietenkin ihan oikein), olen pohtinut vaihtoehtoja Hyvinkääläisiksi ilmastoteoiksi ensi kaudelle. Tässä ilmoille muutamia ajatuksia:

• Lisätään joukkoliikenteen rahoitusta. Kaupungin sisäisestä joukkoliikenteestä tulee houkuttelevampaa, kun vuorovälit ja reitit ovat kattavia. Yksin lipputulot eivät ainakaan aluksi tee liikennöintiä kannattavaksi, joten kunnan rahoitus on tärkeää lippuhintojen ja reittien kannalta.
• Valmistaudutaan sähköisen ja biopolttoainekäyttöisen liikenteen infraan. Mikäli tavoite on sähköistää koko bussiliikenne, tarvittaneen uudelle asemalle pikalatausmahdollisuus. Myös muuta liikennettä varten tarvitaan lisää latauspaikkoja kunnan toimesta. Biopolttoaineiden jakelua varten tarvitaan niin ikään uusia pisteitä, joihin kaavoituksessa tulee varautua.
• Kartoitetaan ja suojellaan suurempi osa kaupungin metsäomaisuudesta. Suojelua lisäämällä luodaan uusia alueita, jotka ehtivät ikääntyä ja monipuolistavat luonnon monimuotoisuutta paikallisesti. Lisäksi tulee huomioida ja suojella ekologisia yhteyksiä rakentamiselta alueella laajemminkin.
• Ohjataan kaukolämpö pois polttoöljystä. Hyvinkään lämpövoima käyttää yhä säätövoimana myös raskasta polttoöljyä. Suurin osa toiminnasta on kestävämmällä pohjalla, mutta fossiilisista polttoaineista kokonaisuudessaan luopuminen on fiksua varautumista tulevaisuuteen.
• Lisätään kasvisruokailun osuutta. Ateriapalvelut tuottavat Hyvinkäällä ruokia Hyvinkään sairaalan lisäksi yli 40 kouluun ja päiväkotiin. Kasvisruokien ilmastovaikutukset ovat pienempiä kuin liharuokien – mutta myös lisukkeiden vaihdolla voidaan leikata ruokailun päästöjä. Korvaamalla riisi kotimaisella kauralla, tai ulkomainen lohi kotimaisella järvikalalla lisätään samalla myös kotimaisten elintarvikkeiden kysyntää.

Mutta miksei näitä aloitteita ole voinut tehdä tällä kaudella? On hyvä kysymys. Näitä tavoitteita on kyllä ajettu edellisilläkin valtuustokausilla, vaikuttamalla strategiaan, jonka kunta valitsee ja kiinnittämällä valtuutettujen huomiota ympäristöön useissa eri päätöksissä. Hyvinkää teki tällä kaudella tiekartan hiilineutraaliuteen, jota kaupunki on sittemmin lähtenyt (hitaasti) toteuttamaan. Tätä aikaisemmin olimme jo liittyneet hinku- ja fisu- verkostoihin – joten suunta kestävään kehitykseen ja hiilineutraaliuteen on selvästi jo otettu. Ainakin yleisellä tasolla tahto edetä näissä asioissa on valtuustolla ja kaupungin hallinnolla ollut.

Hyvinkään talous on tasaisesti kuitenkin tänä aikana huonontunut, ja kustannuksia nostavia ilmastotekoja on käännytty vastustamaan valtuuston enemmistön toimesta. Pyrkimyksiämme suojella metsiä ja luonnon monimuotoisuutta on lyöty korville niin virkamiesten kuin valtuutettujenkin toimesta. Me voimme yhdessä päättää mitä yhteisillä rahoillamme teemme, mutta menoeriä, joita meillä joka tapauksessa on, kuten infran ylläpito, tai ravitsemuspalvelun budjetti, pitää tarkastella myös ilmastonäkökulmasta. Voidaanko samalla rahalla, tai pienellä lisäpanostuksella tehdä parempia valintoja, joilla lähestymme kaupungin ilmastotavoitteita – ja mahdollisesti luomme lisäedellytyksiä kotimaisille yrityksille.

Mikäli seuraava valtuusto on kokoonpanoltaan nykyisenkaltainen – tai taantumuksellisempi, ei ilmastolle ole odotettavissa mitään hyvää. Toivottavasti ilmastosta huolehtivat kuntalaiset pääsevät vaaliuurnille sankoin joukoin.