Pyörätiet saavat yleisesti kiitosta Hyvinkäällä – parannettavaa tietysti aina löytyy. Mainitaan esimerkiksi Kytäjän pyörätie, joka on ollut aika pitkään tavoiteasteella. Kytäjä on siitäkin kiintoisa kohde, että sinne on pikkuhiljaa myös rakentunut matkailun palveluita – mutta myös meidän upeat luontokohteemme ovat aivan siinä kintaalla. Yhteydet kyliin parantavat pyöräilyn turvallisuutta ja mahdollistavat pidempienkin reittien suunnittelun. Pidetään siis verkostoa yllä ja kehitetään sitä laajemmaksi!
Pyöräteiden ja toki muun kevyen liikenteen kannalta turvallisuus on olennaista. Meidän tulee aktiivisesti poistaa vaaranpaikkoja ja tiedottaa asukkaita huolehtimaan omista istutuksistaan niillä tonteilla, jotka rajautuvat mm. risteyksiin. Villiintynyt pensaikko tai tiheä lauta-aita saattaa kätkeä taakseen pienen auton tai vaikkapa pyöräilevän lapsen. Toki, lain mukaan autoilijan on oltava tarkkana, eikä asuinkaduilla ymmärrettävästi ole hyväksi hurjastella – mutta vahinko voi sattua varovaisellekin.
Sama koskee suunnittelua. Tehdään turvallisia risteysalueita, joissa näkymä ja valaistus on riittävä, että kaikki kulkijat voi hahmottaa. Kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen risteämiskohtiin ja mm. koulumatkareitteihin.
Pyöräilyn houkuttelevuutta lisäävät myös hyvät pyörät. Varmistetaan, että kalliitakin polkupyöriä uskaltaa pitää asioinnin aikana kadulla – parannetaan säilytyspaikkoja, tehdään lisää katoksellisia paikkoja, sekä paikkoja, joissa on mahdollista lukita pyörä rungostaan kiinni. Silkkaa bonusta olisi myös teline kiinteillä työkaluilla mahdollista pikaremonttia ja renkaan pumppausta varten. Tällaisiakin maailmalla jo on.
Liikenteen sähköistyessä voimme jo etupainotteisesti parantaa latausinfraa lisäämällä sitä omiin kiinteistöihimme. Asennetaan latauspistokkeita autoille ja polkupyörille siten, että yhä suurempi osa kunnan omista työntekijöistä voisi hyödyntää niitä. Selvitetään, millaisia tarpeita kaupunkilaisilla on liityntäpysäköinnin suhteen – kuinka esimerkiksi rautatieasemalle voisi järjestää pyörille latauspaikkoja?
Otetaan tarkasteluun bussi- ja palvelulinjat. Tuleeko matka-ajoista tai odottelusta liian pitkä, kun reitti ajetaan aina samaan suuntaan? Pitäisikö lenkkejä ajaa molempiin suuntiin? Tarvitsemme lisää vuoroja ja niiden aikatauluja pitää miettiä työssäkäynnin ja opiskelujen mukaan. Miksi Hyvinkäälle tulee bussi 8:15 jos koulu tai työ alkaa 8:00? Miksi teollisuustyöpaikoille tai sairaalaan pääsee vasta työvuoron alettua, eikä siten, että ehtisi vaihtaa työvaatteisiin ennen vuoroaan?
Joukkoliikenteen ongelma Hyvinkään kokoisessa kaupungissa toki on käyttäjämäärä. Siksi meidän tulee katsoa asiaa erityisesti autoilijan näkökulmasta – miten linja-auto olisi houkutteleva kulkuväline, tilanteessa, jossa yksityisauto on kuitenkin aina aikataulultaan joustavin vaihtoehto? Joukkoliikennettä ja erityistä palvelulinjaliikennettä tulee kuitenkin olla modernissa kaupungissa. Se on tapa ottaa huomioon myös esimerkiksi liikuntarajoitteiset, ikääntyneet, alaikäiset tai lastenvaunujen kanssa kulkevat. Myös normaalisti pyörällä kulkevat asukkaat saattavat tarvita bussia, esimerkiksi suurempien ostosten tai postipaketin kanssa kotiin kulkiessaan.
Suunnitellaan ja lisätään parempia palvelulinjoja, jotta sen käyttäjillä olisi mahdollisuus osallistua ja harrastaa, eikä vain käydä kaupassa. Miksei palvelulinjalla voisi päästä luontokohteisiin, uimalaan tai museoon?
HSL liikenteestä on myös paikoin ollut puhetta, mutta en pidä sen hinnan vuoksi vaihtoehtoa nyt realistisena – meillä on vielä mahdollisuus tehdä täsmäpanostuksia joukkoliikenteeseen myös kuulumatta HSL kuntien joukkoon. Asia, jota tarvitsemme, on uusi kehyskuntasopimus ja lippuyhteistyön uudelleenkäynnistäminen. Meiltä käy normaalioloissa lukuisa määrä työmatkalaisia HSL alueella, joten on synti ja häpeä, että Hyvinkää ajoi lippuyhteistyön muutama vuosi sitten alas (Vihreiden vastustuksesta huolimatta).
Leave a Reply