Kulttuurille. Nyt.

Kunnassa joudutaan aika ajoin tarkastelemaan palveluita. Asukkaiden ja ainakin nykyvaltuutettujen enemmistö on ollut nuiva veronkorotuksille, esimerkiksi Kokoomus on väläytellyt veronkorotuksen peruuttamista ensi valtuustokaudella – joka veisi meidät taas usean miljoonan euron takapakkia mitä tulee palvelujen rahoitukseen.

Ei voi kuitenkaan olla niin, että kulttuurikenttä on aina se, joka joustaa. Leikkausten tie on nyt kuljettu loppuun.

Meidän täytyy määrätietoisesti turvata kulttuuritoimijoiden ja laitosten rahoitus tuleville vuosille – aikaisemmin sovitut leikkaukset ovat karvasta kalkkia nieltäväksi. Mutta jos kuntataloutemme elpyy odotettua paremmin – olen ehdottomasti sitä mieltä, että useampikin toimija meillä ansaitsee määrärahoihin korotuksen. Sellaista ei kuitenkaan uskalla luvata. En ole ennustaja.

Valtio on kohdellut kuntia kaltoin jo pitkään. Vastuuta esimerkiksi kalliista erikoissairaanhoidosta on kuntien, kuten Hyvinkään kannettavana aivan tolkuton määrä. Tahtomattaankin nämä kustannukset joutuvat budjetissa vastakkain. Esimerkiksi koulujen kanssa kulttuurin tasapainoilu on aivan sietämätöntä – hyvinvoiva kunta tarvitsee molempia.

Seuraavan valtuuston pitää ottaa asiakseen tehdä suunnitelma kulttuurin pelastamiseksi ja rahoittamiseksi tuleville vuosille. Käytetään määrätietoisesti kulttuuria tuomaan hyvinvointia ja lumovoimaa kaupunkilaisillemme. Säästetään pitkällä tähtäimellä sotekuluissa – kun asukkaamme voivat paremmin ja ovat kiinteä osa yhteisöä ja kaupunkiamme.

Varmistetaan, että musiikkiopisto saa tilansa, kuvataidekoulun, museoiden ja muiden ohella. Kulttuuri on käyntikorttimme muualle Suomeen – ja sen on nautittava sellaista arvostusta joka oikeasti näkyy.

Tuodaan taide ja tapahtumat katukuvaan – osallistetaan nuoria tekijöitä ja harrastajia yhteisprojekteilla ja pienillä tukisummilla, esimerkiksi Santerin ehdottaman kulttuurikesätyön muodossa.

Omilla kierroksillaan kulttuuriala käy – ja ihan syystäkin koronarajoitusten takia. Ne eivät kuitenkaan ole meidän kuntapäättäjien käsissä, joten en mene asiaan sen syvemmälti. Totean kuitenkin vaan, että aika monia urheilukisoja ja vastaavia on jo onnistuttu avaamaan ja järjestämään – joten tukea ja luottoa kulttuuritoimijoille tarvitaan roppakaupalla lisää. Erityisesti tukitilanne on historiallisen huono. Jopa sietämätön. Muusikot ovat jopa pantanneet instrumenttejaan pitääkseen katon päänsä päällä – tämä kertonee kaiken oleellisen siitä miten huonosti asia on hallituksessa hoidettu.

Hyvinkää tarvitsee kunnianpalautuksen kulttuurille. Leikkaukset saavat olla nyt tehdyt – seuraavaksi nöyrtyy joku muu!