Vehreä ja toimiva – Hyvinkään keskustan uusi masterplan

Keskusta-alueen yleissuunnitelma on ollut idea-asteella jo aika pitkään. Toivoisinkin, että samalla kun kehittämistyötä viedään eteenpäin, ei uhrata kaupunkimme vehreyttä – vaan panostetaan siihen.

Hyvinkäällä olisi mahdollista istuttaa lisää puita puistoihin, viheralueille, pihoihin, liikenneympyröihin ja katualueille. Myös tonteille, mikäli omistajat itse sitä toivovat. Ihan päinvastaisia suunnitelmia on kuitenkin pöydällä. Esimerkiksi mahdollinen katuyhteyden rakentaminen rautatien suuntaisesti aseman koulun ja Hyrian taakse, haukkaisi aika paljon vihreää keskusta-alueeltamme.

Kaupunkiympäristössä laadukas viherrakentaminen sekä mm. kevyen liikenteen yhteydet ja niiden suunnittelu korostuu. Kaupungeissakin puusto ja kasvillisuus pitää yllä miellyttävää pienilmastoa, joka helpottaa oloa esimerkiksi hellepäivinä. Helle on paikoin jopa hengenvaarallista mm. ikääntyneille. Kasvulliset alueet myös viivyttävät hulevesiä, joka on merkittävää rankkasateiden yleistyessä ja sademäärän noustessa.

Pelkkä vehreyden näkeminen lisää tutkitusti ihmisten hyvinvointia – mutta puut myös sitovat kaupungin saasteita, puhdistaen hengitysilmaamme, sekä vaimentavat melua. Merkittävin muutos on koettavissa katukuvassa, kun miellyttävä ympäristö kutsuu ulkoilemaan ja oleskelemaan kaupungilla.

Toimivassa kaupungissa tulee myös olla laadukas ja toimiva joukkoliikenteen asema. Yksi tärkeimmistä keskustasuunnitelman osista tuleekin olla juuri laadukas joukkoliikenne, sisältäen aseman tai liikennehubin, jossa vaihtoyhteydet voidaan saavuttaa esteettömästi ja jopa kuivin jaloin. Tämä on tärkeää, riippumatta siitä millä matka keskustasta jatkuu – nyt tai tulevaisuudessa.

Tehdään rohkea masterplan, jotta Hyvinkään keskusta voi olla jatkossa entistä toimivampi, entistä vehreämpi ja arkkitehtonisesti omaleimaisempi alue. Sellainen alue, joka huutaa junassa ohikulkeville matkustajille: Nyt ollaan Hyvinkäällä!

Niko Kostia
Kirjoittaja on hyvinkääläinen vihreä politiikantekijä ja yrittäjä

Kirjoitus on julkaistu Aamuposti lehdessä 8.9.2022


Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *