Alue on vanhaa Hyvinkäätä, eikä sen miljöötä tule tuhota massiivisella rakentamisella. Tässä puhutaan Mustanmännistön lisäksi myös varovasti Ahdenkallion kaupunginosan tonteista.
Vanha maantie on keskustasta Hausjärvelle päin todella leveä. Hämeenkatu kulkee omana väylänään keskellä, sekä molemmilla puolilla on viherkaistaleen jälkeen vielä ihan oma asuinkatu. Järjestelyn hyvä puoli on, että kaduilla on paljon tilaa esimerkiki vieraiden autoille – sekä verrattain vähän liikennettä asuinkaduilla, joten pyöräily ja kävely on varsin turvallista. Koko katu on aika juhlava, kun sitä reunustavat suuret puut, joiden toivoisi säilyvän paikallaan vielä pitkään.
Katua reunustavat talot kuitenkin ovat pitkälti väärässä mittasuhteessa massiiviseen katualueeseen. Miljöö kestäisi korkeammatkin talot reunustamaan Hämeenkatua. Pääosin sen varrella on pienkerrostaloja ja asuintaloja, joissa on enintään kaksi kerrosta. Mitään varjoista kujaa Hämeenkadusta ei syntyisi, vaikka reunoille nousisi 3-4 kerrosta.
Muuten en lähtisi hirveästi muuttamaan alueen tontteja tai niiden kaavoja rakennetulta osin. Alueellahan toki on esimerkiksi koko Pajatien varsi valmiiksi merkitty kerrostaloille, joita ei ole vielä rakennettu. Potentiaalia kaupunginosassa riittänee valmiiksi ilman erityisiä tiiivistyspaineitakin.
Kaksi rakentamatonta aluetta on yleiskaavassa varattu päiväkodille tai muulle yleiselle rakennukselle. Puistoon rajautuva tontti Parikkaankadun ja Hurtankadun risteyksessä, sekä nykyisen päiväkodin vieressä Ahdekallionkadun ja Muncinkadun risteyksessä. Jälkeenmainittu on kuitenkin kaavasta huolimatta puistokäytössä, se on nimetty Santasillanpuistoksi, mutta käytännössä tontti on viheraluetta/läpikulkua varten, ei erityisesti suunniteltu toiminnallinen puisto.
Parikkaankadun tontti voisi tulla uudelleenkaavoituksen kautta käyttöön, esimerkiksi pienkerrostalolle tai muulle asuinrakennukselle. Päiväkotia tai muuta käyttöä en oikein usko tuolla sijainnilla tulevan tarvetta tulevaisuudessakaan. Miinuspuolena tontin kohdalta toki kaatuisi metsää – mutta tontti on verrattain pieni, ja se on alun perinkin suunniteltu rakennettavaksi, rajautuen kahdelta sivulta katualueeseen. Tiivistysmielessä yksittäinen rakennuspaikka ei ole kovin merkittävä, joten vaihtoehto olisi myös kaavoittaa alue puistoksi, jolloin metsä tulisi myös siltä osin säästetyksi.
Santasillanpuiston tontti taas on aika paljon paremmalla paikalla, ja PY-kaavamerkintä mahdollistaa myös muiden julkisten palvelujen ja hallinnon rakennusten tuomisen tontille. Kysymys kuuluukin, olisiko meillä mielenkiintoa kohottaa tontin ilmettä puistona – vai voisiko sille rakentaa esimerkiksi senioriasuntoja? Asuinrakennuksellekin tontti saattaisi herättää kiinnostusta, mutta siihenkin tarkoitukseen tarvitaan muutos kaavassa.
Kolmas rakentamaton PY-tontti on Apolankadulla, joka haukkaa ison osan puistoa ja urheilukenttää keskellä Ahdenkallion metsää. En mitenkään jaksa uskoa, että alueelle pitäisi tulla koulu, tai mille tuo tontti sitten alun perin on ajateltu tulevan. Olisin valmis myymään sen paikalta pari tonttia asuinrakentamiselle Apolankadun varrelta puiston reunasta. Suurimman osan tuosta PY-varauksesta muuttaisin kyllä puistoksi. Noin iso metsäalue kaupungin keskellä urheilukenttineen on parempi juuri siinä käytössään.
Alueen iso kysymysmerkki on rautateiden konepaja-alue. Millaisia työpaikkoja se tulevaisuudessa pitää sisällään – vai vapautuuko alue jossain vaiheessa ihan kokonaan toisenlaiseen käyttöön? Lähistöllä on myös muita kysymysmerkkejä, kuten lentokenttä. Laajeneeko sen toiminta vai supistuuko? Lentokentän syliin on kaavoitettu myös Nummenmäen kaupunginosa, joka ei ole vielä lainkaan lähdössä toteutumaan. Onko suunnitelmat siltä osin alueella vanhentuneet – ja onko mahdolliselle lentomelualueelle kiinnostuneita tontinostajia vielä tulevaisuudessa?
Leave a Reply