Kirjoituksia

Pienen suuren kaupungin liikennepulmia

Keskustan liikennettä on meillä pohdittu useaan otteeseen, katujärjestelyjä, Hämeensillan bussiterminaalia jne. on ehdoteltu ja sitten kovaäänisesti vastustettu Hyvinkäällä vähintään 40 vuotta. Hyvinkää ei ole erityisen ruuhkainen kaupunki, mutta meillä on tiettyjä ongelmakohtia. Joskus liikennemuodot on vaikea sovittaa yhteen – mutta kaupungin virallinen tavoite on vähentää autoilua keskustassa, sekä lyhyitä automatkoja kokonaan. Ohjata liikennettä kestävään suuntaan ja vähentää keskustan läpimenevää autoliikennettä. Useimmat valtuutetuista eivät kuitenkaan muista tai halua muistaa, että näin on itseasiassa jo päätetty. Nyt tarkoituksena on ottaa koko keskusta käsittelyyn ja saada suunnitelmien iso kuva yhdessä päätetyksi. En pidätä hengitystäni odottaessa, mutta toivon todella, että suunnitelmat voisivat nytkähtää hieman eteenpäin.

Valtuutetuille on hiljattain esitelty kolmenlaista skenaariota keskustan liikennesuunnitelmaksi, käyn tässä läpi hieman kaikkia rakentavassa hengessä:

Vaihtoehto A

A) Kehätie keskustan ympäri – nykymuotoinen keskusta, jossa rautatieasemaa ympäröiviä katuja muokataan liikeenteen helpottamiseksi.

A vaihtoehto:

Hyvää: Ehkä edullisin tapa uudistaa ja tehdä parannuksia olemassa olevaan katuverkkoon. Keskustan kehäajatus on ollut suunnittelun lähtökohtana jo koko 2000 luvun. Parannetaan huonoiksi todettuja kohtia, esimerkiksi Kauppalankatua ilman, että tehdään viereen uusi lähes yhtä huono tie.

Kehäajatus yhdistää keskeiset pysäköintilaitokset keskustassa, jolloin auton voi jättää helposti ja liikkua keskustakortteleissa vaivattomasti jalan – pitkälti jopa sisätiloissa.

Pohdittavaa: Hämeensillan ja Hämeenkadun alkupään epäselvä asema. Mikäli liikenteelle ei haluta asettaa rajoituksia, ei tästä pätkästä tule viihtyisää ”kävelypainotteista” katua koskaan. Suuri osa liikenteestä jatkaa tämän reitin käyttöä.

Huonoa: Uudenmaankatu-Jokelankatu-Siltakatu-Hyvinkäänkatu-Rautatienkatu sekamelskalle on vaikeaa tehdä merkittäviä parannuksia, jos yhteyksiä ei karsita tai rajoiteta.

B) Meriluodon silta – uusi autosilta rakennetaan nykyisen Aseman koulun ja aseman välisen kävelysillan paikalle. Etelästä-pohjoiseen luodaan parempi kulkuyhteys.

B vaihtoehto:

Hyvää: Meriluodon sillan yhteyden parantaminen, uusi radanylityspaikka vähentää painetta muilla reiteillä. Laajentaisi ja yhdistäisi liikekeskustaa Kauppalankadulta Siltakadulle ja siitä Hangonsiltaan. Myös Terveyskeskuksen saavutettavuus paranisi.

Pohdittavaa: Voisiko uusi Meriluodon silta olla vain joukkoliikennekatu, sekä kevyen liikenteen ja pyöräilyn laatuväylä?

Huonoa: Uusi risteävä kohta kevyen liikenteen väylän kanssa. Lisäisi liikennettä nykyisen koulutontin vierustasta. Myös Siltakatu-Solbonkadun liikennejärjestelyt kysymysmerkki.

C) Asemaradan tie – Aseman koulun viertä aina Lidlle asti rakennetaan uusi pohjois-etelä-suuntainen tie, joka yhdistää Martin ja Sahanmäen.

C Vaihtoehto:

Hyvää: Pohjois-eteläakselin kaupunginosien hyvä yhteys

Pohdittavaa: Tästä osasta kaupunkia häviäisi paljon vehreää suojavihervyöhykettä, lisäksi nykyinen kevyen liikenteen yhteys on turvallinen ja miellyttävä – sekä on lyhyin yhteys rautatieasemalta Hyrian kampukselle. Tieyhteys huonontaisi kevyen liikenteen turvallisuutta ja kaventaisi sitä tuntuvasti. Vehreyden menetys olisi alueella huomattava.

Huonoa: Kapea väli tehdä laadukasta reittiä, mistä tingitään: Pyörätiestä vai kadunvarsipysäköinnistä? Lisäksi on todettava, että on vähän kyseenalaista, kuinka paljon tätä reittiä oikeasti tarvitaan. Mistä mihin tätä reittiä käyttävät olisivat matkalla, ja kuinka paljon heidän reitti lyhenisi (vrt. nykyinen matka Ahjonkadun kautta).

Jos minun pitäisi yksin päättää asiasta, lähtisin ensiksi etenemään Meriluodon sillan osalta. Avaamalla yhteys siitä joko kaikille, tai vain joukkoliikenteelle ja takseille, sekä yhdistämällä sen uuteen pysäköintilaitokseen rautatieasemalla – sekä paranneltuun joukkoliikenneterminaaliin. Samalla kiinnittäen huomiota kehän parantamiseen ja ongelmien ratkaisuun nykyisessä katuverkossa. Lopputulemana keskustan kehästä muodostuisi tavallaan kahdeksikko, eli Urakankatu-Kauppalankatu-Urheilukatu-Riihimäenkatu ja toinen silmukka Urheilukatu-Siltakatu-Uudenmaankatu-Jokelankatu-Suokatu-Torikatu-Hämeenkatu-Kauppalankatu. Näistä vaihtoehdoista se siis näyttäisi A:lta yhdellä poikkiviivalla.

Isomman budjetin vaihtoehto olisi kattaa rautatietä röyhkeästi lisää etelän puolelle, jolloin joukkoliikenneterminaali mahtuisi sen päälle. Reilusti aiempia suunnitelmia laajempi siltakansi mahdollistaisi kaiken bussiliikenteen siirtämisen linjalasta ja rautatieaseman montusta samaan paikkaan. Myös taksiasema voisi siirtyä tähän, vapauttaen paikkoja saattoliikenteelle rautatieasemalla. Lisäksi olisi mahdollista rakentaa muita palveluita, hissit rautatieaseman laiturialueelle, odotustila tai katos, pyöräparkki, matkahuollon tai vastaavan palvelupiste. Samalla voisi avata kevyen liikenteen yhteyden Helenenkadulta kauppatorille – ja ehkä siten laajentaa hieman kävelypainotteista keskustaa. Ehkä tästä visiointia joskus tulevaisuudessa sitten enemmän.

Leave a Reply

Your email address will not be published.